Aukioloajat  |   Vastaanotto 020 798 4202   |   Myynti 020 798 4222

Lapin Urheiluopistolla keskusteltiin monialaisesti liikunnasta ja huippu-urheilusta

Lapin Urheiluopistolla tarkasteltiin Olympiakomitean ja Rovaniemen liikunnallisen yhteistyön mahdollisuuksia 28.-29.1.2015.

Mukana Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtajan Mika Kojonkosken, Urheiluakatemiajohtaja Markus Kalmarin, Urheiluakatemiaohjelman valmennuspäällikkö Antti Paanasen sekä osaamisohjelman johtaja Sami Kalajan lisäksi oli Lapin Urheiluakatemian oppilaitosten edustajia ja valmentajia huippu-urheiluakatemiakoordinaattori Juuso Toivolan johdolla. Erityisen monipuolisen ja useita näkökulmia sisältävän keskustelusta teki paikallisen yrityskentän sekä Rovaniemen kaupungin edustajien läsnäolo.

Ty√∂pajoissa pohdittiin ryhmiss√§ niin huippu-urheilun mutta my√∂s eri ik√§isten kohderyhmien, lapset, nuoret, aikuiset ja ik√§ihmiset, liikkumistottumuksia etenkin terveyden edist√§misen n√§k√∂kulmasta.

Lasten liikkumistottumuksiin työryhmät kaavailivat mm. arkiliikunnan ja omaehtoisen liikkumisen lisäämistä perheen kanssa. Marjojen poimiminen ja monipuolinen luonnossa liikkuminen eri vuodenaikoina haluttiin nostaa uudenlaiseen arvostukseen. Kaiken kaikkiaan vanhempien kasvatuksellinen vastuu ulottuisi vahvemmin myös liikkumisen opettamiseen. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että kouluissa liikunnan määrää tulisi lisätä.

Nuorten kohderyhm√§ss√§ tavoitteeksi asetettiin, ett√§ jokainen nuori saataisiin liikkumaan ja voimaan hyvin. Liikuntapaikat tulisivat olla helposti saavutettavissa olevia matalan kynnyksen toiminnan ymp√§rist√∂j√§. Millainen on nuoren t√§ydellinen liikuntaviikko? Liikkumiseen halutaan kannustaa niin koulussa kuin vapaa-ajallakin, my√∂s perheen kesken sek√§ perheille suunnatuissa tapahtumissa. Nuorten el√§m√§ss√§ esikuvilla on huomattava merkitys innostuksen nostajina. 

Aikuiset tulisi saada aktivoitumaan mm. työolosuhteita kehittämällä, mutta myös yhteisten vapaa-ajan liikkumispaikkojen avulla ja liikunnallista asennetta edistämällä. Yhteisliikuntapaikoissa aikuiset ja lapset liikkuvat samoissa tiloissa yhdessä ja erikseen. Sukupolvien välinen yhdessätekeminen korostuu ja siihen halutaan kannustaa hyvistä kokemuksista tiedottamalla.

k√§ihmisten kohdalla n√§htiin, ett√§ j√§rjest√∂toimintaa tulisi edelleen lis√§t√§ ja kehitt√§√§ tuomalla ik√§ihmisten toimintaan liikunnallisia elementtej√§. Liikuntaneuvonta tulisi olla osa perus-terveydenhuoltoa. Liikuntapaikkojen ja -ryhmien saavuttaminen tulee tehd√§ helpoksi ja houkuttelevaksi ja kannustaa itsen√§iseen arjessa suoriutumiseen liikkumalla kotona, pihalla ja l√§himaastossa. J√§lleen korostettiin sukupolvien v√§list√§ yhdess√§tekemist√§ ns. el√§m√§nkaariliikunta-paikoilla ja esiin tuli my√∂s ik√§ihmisten el√§m√§nkokemuksen kunnioittaminen.

Liikuntateknologia leikin ja pelillisyyden muodoissaan nähtiin vielä melko hyödyntämättömänä mahdollisuutena liikkumiseen aktivoijana kaikissa kohderyhmissä. Erilaiset teknologiset konseptit voisivat toimia apuvälineinä arkiliikuntamuotojen houkuttelevuuden lisäämiseksi nykyajassa.

Huippu-urheilussa haluttiin nostaa esille idolien merkityst√§. Kilpaurheilija on esikuva, joka edustaa tervehenkist√§ harrastusta, jolle on aikuisten, vanhempien, perheiden hyv√§ksynt√§. Menestyv√§t urheilijat vierailisivat mm. kouluissa v√§litt√§en viesti√§ ja kannustaen liikkumaan ja harrastamaan. Kilpaurheilussa vaikuttavuutta lis√§√§ liikuntalajit yhdist√§v√§ yhteisty√∂. M√§√§r√§ luo laatua.     

Teksti ja kuvat: Sini Yli-Suvanto