Aukioloajat  |   Vastaanotto 020 798 4202   |   Myynti 020 798 4222

Lapin Urheiluopistolla keskusteltiin monialaisesti liikunnasta ja huippu-urheilusta

Lapin Urheiluopistolla tarkasteltiin Olympiakomitean ja Rovaniemen liikunnallisen yhteistyön mahdollisuuksia 28.-29.1.2015.

Mukana Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtajan Mika Kojonkosken, Urheiluakatemiajohtaja Markus Kalmarin, Urheiluakatemiaohjelman valmennuspäällikkö Antti Paanasen sekä osaamisohjelman johtaja Sami Kalajan lisäksi oli Lapin Urheiluakatemian oppilaitosten edustajia ja valmentajia huippu-urheiluakatemiakoordinaattori Juuso Toivolan johdolla. Erityisen monipuolisen ja useita näkökulmia sisältävän keskustelusta teki paikallisen yrityskentän sekä Rovaniemen kaupungin edustajien läsnäolo.

Työpajoissa pohdittiin ryhmissä niin huippu-urheilun mutta myös eri ikäisten kohderyhmien, lapset, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset, liikkumistottumuksia etenkin terveyden edistämisen näkökulmasta.

Lasten liikkumistottumuksiin työryhmät kaavailivat mm. arkiliikunnan ja omaehtoisen liikkumisen lisäämistä perheen kanssa. Marjojen poimiminen ja monipuolinen luonnossa liikkuminen eri vuodenaikoina haluttiin nostaa uudenlaiseen arvostukseen. Kaiken kaikkiaan vanhempien kasvatuksellinen vastuu ulottuisi vahvemmin myös liikkumisen opettamiseen. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että kouluissa liikunnan määrää tulisi lisätä.

Nuorten kohderyhmässä tavoitteeksi asetettiin, että jokainen nuori saataisiin liikkumaan ja voimaan hyvin. Liikuntapaikat tulisivat olla helposti saavutettavissa olevia matalan kynnyksen toiminnan ympäristöjä. Millainen on nuoren täydellinen liikuntaviikko? Liikkumiseen halutaan kannustaa niin koulussa kuin vapaa-ajallakin, myös perheen kesken sekä perheille suunnatuissa tapahtumissa. Nuorten elämässä esikuvilla on huomattava merkitys innostuksen nostajina. 

Aikuiset tulisi saada aktivoitumaan mm. työolosuhteita kehittämällä, mutta myös yhteisten vapaa-ajan liikkumispaikkojen avulla ja liikunnallista asennetta edistämällä. Yhteisliikuntapaikoissa aikuiset ja lapset liikkuvat samoissa tiloissa yhdessä ja erikseen. Sukupolvien välinen yhdessätekeminen korostuu ja siihen halutaan kannustaa hyvistä kokemuksista tiedottamalla.

käihmisten kohdalla nähtiin, että järjestötoimintaa tulisi edelleen lisätä ja kehittää tuomalla ikäihmisten toimintaan liikunnallisia elementtejä. Liikuntaneuvonta tulisi olla osa perus-terveydenhuoltoa. Liikuntapaikkojen ja -ryhmien saavuttaminen tulee tehdä helpoksi ja houkuttelevaksi ja kannustaa itsenäiseen arjessa suoriutumiseen liikkumalla kotona, pihalla ja lähimaastossa. Jälleen korostettiin sukupolvien välistä yhdessätekemistä ns. elämänkaariliikunta-paikoilla ja esiin tuli myös ikäihmisten elämänkokemuksen kunnioittaminen.

Liikuntateknologia leikin ja pelillisyyden muodoissaan nähtiin vielä melko hyödyntämättömänä mahdollisuutena liikkumiseen aktivoijana kaikissa kohderyhmissä. Erilaiset teknologiset konseptit voisivat toimia apuvälineinä arkiliikuntamuotojen houkuttelevuuden lisäämiseksi nykyajassa.

Huippu-urheilussa haluttiin nostaa esille idolien merkitystä. Kilpaurheilija on esikuva, joka edustaa tervehenkistä harrastusta, jolle on aikuisten, vanhempien, perheiden hyväksyntä. Menestyvät urheilijat vierailisivat mm. kouluissa välittäen viestiä ja kannustaen liikkumaan ja harrastamaan. Kilpaurheilussa vaikuttavuutta lisää liikuntalajit yhdistävä yhteistyö. Määrä luo laatua.     

Teksti ja kuvat: Sini Yli-Suvanto