Aukioloajat  |   Vastaanotto 020 798 4202   |   Myynti 020 798 4222

Mitä yhteistä on urheilu- ja yritysvalmennuksella?

 

Soneran valmennustiimi

 

TeliaSonera - Santasport valmennuskeskus yhteistyö

Mitä saadaan, kun urheiluvalmentajat ja yritysvalmentajat päästetään samaan tilaan keskustelemaan ihmisten kohtaamisesta, vuorovaikutuksesta ja erilaisuudesta? - Paljon hyviä kysymyksiä, oivalluksia ja tiedonjanoa, kertokaa lisää!

TeliaSoneran valmennustiimi Teemu Tuunaisen ja Teuvo Huhtasen johdolla kohtasivat Lapin Urheiluopiston valmennustiiin yhteisessä valmennustyöpajassa teemoinaan:

  • yksilöllisyyden huomioiminen ryhmän valmennuksessa, vaikuttavuuden seuranta ja ohjaus sekä yksilön kokonaisvaltainen valmentaminen
  • urheilijan motivointi huipputasolla, kehityksen seuranta ja reagointi

 

Urheiluopiston valmennuskeskus toi työpajaan näkökulmia psyykkisen valmennuksen lähtökohdista Joona Vazanan johdolla ja Reijo Jylhä kertoi puheenvuorossaan Suomen maastohiihtojoukkueen uudesta johtamisjärjestelmästä. Suomen Ski Halfpipe ja Slopestyle maajoukkueen päävalmentaja Olli Cajan kertoi maajoukkueen toiminnasta, leirityksineen ja kisoineen ja  Soneran valmennustiimi pääsi myös käytännössä kokeilemaan taitovalmennuksen sisältöjä taitovalmentajanakin tunnetun Olli Cajanin johdolla. Fyysisten harjoitusten tarkoitus oli toimia Soneran valmentajille kokemuksena valmennustilanteesta käytännön tasolla itse havainnoiden ja samalla kuntoillen.

Teuvo taitovalmennuksessa

Kommunikointikeinot ovat merkittävässä roolissa urheiluvalmennuksessa urheilijoiden välisessä kanssakäymisessä, mutta etenkin valmentajan ja urheilijan välisessä vuorovaikutuksessa. Joukkuepeleissä pelin eteneminen edellyttää puhetta, kommunikointia pelaajien välillä, mutta kommunikointi on välttämätöntä myös pelikentän ulkopuolella. Millä tavoin valmentaja antaa palautteen urheilijoille ja millaisia vaikutuksia sillä on erilaisin persoonallisuuksin varustettuihin urheilijoihin?  Yksilövalmennuksessa valmentajan ja urheilijan välinen kommunikointi tulee olla samalla aaltopituudella, jotta viestit menisivät perille puolin ja toisin ja harjoittelun tavoitteet ymmärretään samalla tavalla. Samoin esimiestyö edellyttää työyhteisöissä viestien ymmärrettävyyttä, jotta tuloksiin päästään tehokkaimmalla tavalla eri henkilöiden kanssa. Yksi puhetapa ja diskurssi toimivat yhdelle personallisuustyypille, mutta toiselle ei.

Millä tavalla sitten haasteita ja ristiriitoja käsitellään pelikentällä ja voiko siitä oppia jotain tiimeissä työpaikoilla? 

Kun valmentaja viheltää harjoitustilanteessa jalkapallopelin poikki, pohditaan pelaajien kanssa yhdessä mikä tilanteessa meni vikaan ja miten olisi voinut toimia toisin. Poikki vihelletty tilanne saattoi johtua puhumattomuudesta. Jos keskikenttäpelaaja ei auta puheellaan hyökkääjää sijoittumaan kentällä, voi tilanne kostautua maalipaikan menetyksellä. Puheellaan pelaaja siis toisaalta helpottaa joukkuekaverinsa sijoittumista pelitilanteessa, mutta edesauttaa reagoinnillaan myös omaa sijoittumistaan seuraavassa nopeassa hetkessä. Tämän pelaaja voi oppia käytännössä harjoitustilanteessa, mutta miten sama oppiminen tapahtuisi esimiesvalmennuksessa?

Urheiluvalmentaja Eero ja yritysvalmentaja Teemu

Niin urheilussa kuin liiketoiminnassakin yksilöiden ja tiimien tavoitteet tulee olla tiedossa tulosten saavuttamiseksi. Tämä on teoriassa itsestäänselvää, mutta erilaisten ihmisten motivoiminen työn tekemiseen tavoitteiden saavuttamiseksi on monimutkaisempi kysymys niin urheilussa kuin työpaikoillakin. Yksilöiden erilaisuuden tunnistamisessa Sonera käyttää DISC analysointityökalua, jonka tavoite on syventää käsitystä ihmisten moninaisuudesta. DISC sanoittaa näkyvää käyttäytymistä ja tehostaa yhteistoimintaa kollegoiden välillä. DISC analyysin hyödyntäminen perustuu ihmisten profilointiin, profiilit koostuvat persoonallisuuden piirteistä, jotka ohjaavat käyttäytymistä ja toimintatapoja.

Työkalua sovelletaan tehokkaimmillaan vuorovaikutuksessa eri profiilien välillä. Urheiluvalmentajat alkoivat heti pohtia, millä keinoin pääsevät tehokkaimmin tuloksiin erilaisten urheilijoiden kanssa. Joukkueetkin koostuvat yksilöistä, kaikkia ei voi motivoida harjoittelemaan samoin keinoin. Urheilijoiden profiilin ja toisaalta valmentajien omien profiilien tunteminen ja tiedostaminen edistää vuorovaikutusta. Itsetuntemus mahdollistaa itsensä kehittämisen. Urheiluvalmentamisen tavoin myös ihmisten valmentaminen tuöpaikoilla vaatii suunnitelmallisuutta ja dokumentointia edistymisestä. Urheiluvalmentamisesta voi oppia ennen kaikkea systemaattisuutta ja suunnitelmallisuutta.  

Teksti: Sini Yli-Suvanto
Kuvat: Pekka Kankaanranta, Sini Yli-Suvanto