Uinnin kehitystyö uhkaa jäädä kuivalle maalle Rovaniemellä

Hallipäätöksen lykkääminen jättää edelleen paljon lapsia uimaopetuksen ulkopuolelle. Santasport Lapin Urheiluopiston uinnin lajivastaava Jukka Shemeikka haluaa avata rovaniemeläistä uinnin tilaa isossa kuvassa. Sitä, mitä uinnin eteen ollaan viime vuosina tehty, missä mennään tällä hetkellä ja minkälaisia tavoitetiloja uinnin kehitystyöllä on tulevaisuuteen.

uimaope opettaa lapsia

Uimakouluryhmät pursuavat innokkaita uimaan oppijoita. Lisääkin halukkaita altaaseen olisi, mikäli vain tilaa olisi riittävämmin.

 

Keskustelut ja yleisönosastokirjoitukset ovat käyneet viime aikoina kuumina Rovaniemelle kaavaillusta uimahallirakentamisesta sekä rovaniemeläisen uinnin tilasta ylipäätään. Sananparret ovat singahdelleet Ounasvaaralta keskustaan ja takaisin, kun jokaisella on tuntunut olevan oma olettamus ja mielipide asiaan, jonka perimmäisistä toiminnoista ei suurella yleisöllä välttämättä ole tietoakaan.

Santasport Lapin Urheiluopiston uinnin lajivastaava Jukka Shemeikka haluaa korjata tämän asian ja muokata kenties vääristyneitäkin mielikuvia siitä, mitä uinnin eteen ollaan Rovaniemellä tehty ja halutaan tehdä tulevaisuudessakin.

Yleisökirjoituksissa kilpauinti ja kilpauimareita varten suunniteltu rakentaminen tuntuu nousevan esille kerta toisensa jälkeen. Shemeikan mukaan unholaan jäävät usein muut käyttäjäryhmät, kuten esimerkiksi lapset, joille uusi halli olisi yhtä tärkeä. Rovaniemen nykytilanteessa läheskään kaikki halukkaat eivät pääse nauttimaan uimaan oppimisesta.

– Rovaniemellä jää edelleen paljon lapsia uimaopetusryhmien ulkopuolelle, sillä vapaita paikkoja ei yksinkertaisesti ole. Ryhmiä tarjotaan kuitenkin niin paljon kuin resurssit antavat myöden.

Kehittämistyötä lasten uimaopetuksen eteen ollaan Rovaniemellä tehty Shemeikan johdolla jo pian vuosikymmenen ajan. Vuodesta 2014 lähtien kehitystyöhön on otettu mukaan myös kilpa- ja huippu-uinti, jossa ollaan jo edetty myös tutkimuspuolelle, mikä on pitänyt Shemeikan kiireisenä ja viestimisen vakan alla.

– Mikäli uusi uintikeskus olisi ollut pystyssä alkuperäisen aikataulun mukaisesti vuonna 2022, olisi ajoitus ollut täydellinen, koska silloin olisimme päässeet luontaisesti jatkamaan tähän asti tehtyä kehitystyötä myös uimaopetuksen tutkimustoiminnalla. Tämä taas olisi auttanut saamaan lisää kansainvälistä huomiota.

Rovaniemeläistä uinnin kehitystyötä Shemeikka on tähän asti jakanut kansainvälisesti kirjoittamalla artikkeleita maailman luetuimmalle uintiin keskittyvälle uutissivustolle SwimSwamille, jolla lukijakuntaa pelkästään sosiaalisessa mediassa on päälle 0,6 miljoonaa. Tämän lisäksi tutkimustyötä suoritetaan ja suunnitellaan parhaillaankin sykemittareiden valmistamisesta tutun Polarin sekä japanilaisen Tsukuban yliopiston kanssa.

– Meneillään olevan kilpa- ja huippu-uinnin tutkimusprojektin ensimmäisessä vaiheessa tutkimme vapaauintia keski- ja pitkillä matkoilla. Sitä, kuinka kehon koordinaatio vaikuttaa uintisuoritukseen, ja millaista on tehokas ja taloudellinen uinti. Toisessa vaiheessa tutkitaan taas koordinaation vaikutusta voimantuottoon sekä veden vastukseen.

Shemeikka valottaa, ettei Rovaniemen kaltaista tutkimustyötä uinnin hyväksi tehdä muualla Suomessa, saati koko maailmassa.

–Tutkimushypoteesit, mitä olemme täällä tehneet sekä omaan käyttöön, että Japaniinkin vietäväksi, ei muualla maailmassa tutkita samalla tasolla kokonaisuutena. Tutkimustoiminta keskittyy maailmalla joko kilpa- ja huippu-uintiin tai uimaopetukseen. Uudessa uintikeskuksessa meillä olisi mahdollisuus suorittaa tutkimustoimintaa kummallakin osa-alueella, joka on maailmallakin harvinaista. Uimaopetuksen ja kilpauinnin tutkimustuloksia voi käyttää risteävästi hyväksi, kuten myös uintia harrastavien aikuisten uimataidon kehittämisessä.

Shemeikkaa harmittaa kaupunkilaisten vääristynyt mielikuva siitä, että uutta uimahallia oltaisiin rakentamassa vain yksittäistä käyttäjäryhmää, kuten huippu-uimareita varten ja heidän ehdoillaan. Asia ei Shemeikan mukaan näin ole.

– Harvoin puhutaan hyödyistä, kuten siitä kuinka tärkeä uusi halli olisi ihmisten terveyden, elämänlaadun ylläpitämisen ja vesiturvallisuuden kehittämisen kannalta. Viimeisimmässä koko Suomen kattavassa uimataitotutkimuksessa 6. luokkalaisten uimataitoisten osuus oli 76%. Paljon on siis vielä tehtävää ja uintikeskuksella olisi merkittävä rooli myös maan rajojen sisällä.

– Uimaopetuksen tutkimustoiminnan toteutuksesta ja koordinoinnista ehdittiinkin jo keskustella Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kanssa ennen kuin hallin rakentaminen meni jäähylle.

– Nyt olemme pattitilanteessa, jossa kukaan ei tiedä kuinka suuriksi remontointi- ja käyttökustannukset nousevat tämän odottelun aikana. Päätöksiä tehdessä olisi tärkeää ymmärtää kokonaisuus, mihin olemme matkalla, Shemeikka esittää.

Santasport Lapin Urheiluopiston uinnin lajivastaava Jukka Shemeikka.

 

Arvokas ja kansainvälisesti merkittävä uinnin kehitystyö vauvasta vaariin on hajoamassa ympäri maailmaa kaupungin lykkäyspäätösten myötä. Toiminta toki jatkuu ilman uutta uintikeskustakin, mutta paikallisen palvelutarjonnan kehittäminen ja riittävyyden takaaminen pysyy mahdottomana.

Shemeikka kannustaa kaupunkilaisia ajatusmaailmaan, jossa nimenomaan tulevat rovaniemeläiset olisivat keskiössä. Kuinka uusi halli hyödyttäisi heidän vesiturvallisuuttaan, uimaan oppimista ja tulevaisuuden mahdollisuuksia, eikä vain minua juuri tässä hetkessä.

– Rakennammeko vain hallin, jossa voi käydä uimassa, mutta mikään ei muutu vai rakennammeko hallin, jossa pystymme tekemään uinnin kehitystyötä yhtä aikaa vieden sellaista osaamista eteenpäin, jolla on laajoja vaikutuksia myös täällä paikallisesti, Shemeikka kysyy.

– On myös tuotu esille, että lykkäyspäätöksen myötä suunnitelmat voisi ottaa uudelleen tarkasteluun. Olen samaa mieltä, sillä nyt voisimme tehdä ne vaadittavat muutokset, jotka perustuvat käyttökapasiteettiin, eikä rajattuun budjettiin, joka ei pohjautunut faktoihin.

– Seuratessa muiden kaupunkien rakentamista, olisi Rovaniemen halli ollut maltillinen investointi ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen. Lahden ja Kuopion hallit maksavat noin 30 miljoonaa euroa ja Tokion Olympialaisissa ensi kesänä käytettävä todellinen ökyhalli kustansi 523 miljoonaa dollaria. Siinä vähän perspektiiviä paikallisille.

Shemeikka osallistuu tällä viikolla Etelä-Ruotsin Lundissa järjestettävään maailmanlaajuiseen uinnin kehittämisseminaariin, jossa hän jakaa viimeisimmän projektin tutkimustietoa 4D-uinnista noin 300 kuulijalle ympäri maailmaa. Jo kolmatta kertaa tilaisuudessa luennoiva Shemeikka kertoo, että maailmalla ollaan kiinnostuneita, mitä uinnin osalta Rovaniemellä tapahtuu.

– Kyllä siellä kysellään kannattaako tänne tulla tekemään vaikkapa yhteistyöprojekteja, jotka tarkoittavat suomen kielellä rahoitusta ja esimerkiksi uuteen uintikeskukseen investoimista.

 

Teksti: Harri Nykänen

Kuvat: Santasport Lapin Urheiluopisto


Jaa sivu eteenpäin

Muita uutisia