700 kilometriä tanssin perässä – rohkea päätös vahvisti Ida Pajusen ajatusta tulevaisuuden suunnasta

Ida Pajunen (oik.) esiintyi Remmi Liveklubin lavalla muiden tanssiopiskelijoiden kanssa joulukuussa 2025.

Kun Ida Pajunen istui Tampereella tietokoneensa ääressä ja etsi tietoa tanssialan koulutusvaihtoehdoista, hän ei etsinyt vain seuraavaa opiskelupaikkaa. Hän etsi tapaa tehdä omasta intohimostaan ammatti. Hakutulosten joukosta nousi yksi vaihtoehto ylitse muiden – koulutus, joka sijaitsi 700 kilometrin päässä hänen kotikaupungistaan.

–Halusin laajentaa omaa tanssiosaamistani ammattitasolle ja huomasin, että Santasportilla tanssiteoksissa hyödynnetään myös teatraalisia elementtejä. Se kiinnitti huomioni heti, Pajunen kertoo.

Teatteri-ilmaisu ei ollut tamperelaiselle entuudestaan vierasta, sillä lukion jälkeen Pajunen opiskeli kolme vuotta teatterialaa Lahden teatterikoulutuksessa sekä Suomen teatteriopistossa. Kansanopistojen ohella hän on toiminut aktiivisesti Tampereen ylioppilasteatterissa ja nykyisin myös Lapin ylioppilasteatterissa. Näyttämö on siis ollut ympäristönä tuttu, mutta tanssissa hän halusi viedä osaamisensa pidemmälle.

Juuri teatterin ja tanssin yhdistelmä teki Santasport Lapin Urheiluopiston tanssialan koulutuksesta erityisen kiinnostavan. Ratkaisevaksi muodostui myös se, että opinnoissa yhdistyivät tanssiteatteri ja katulajit.

–Hiphop ja street ovat lähimpänä omaa osaamisalaani, enkä löytänyt muista koulutuksista samanlaista kokonaisuutta.

Päätös muuttaa Rovaniemelle ei syntynyt hetkessä.

–Välimatka tietysti mietitytti, mutta ajattelin, että tämä on ainutlaatuinen tilaisuus kokeilla myös elämää Lapissa, Pajunen muistelee.

Monipuolista arkea, ei pelkkää treeniä

Tällä hetkellä Pajunen opiskelee tanssialaa toista vuotta ja valmistuu tanssijan ammattiin kuluvan vuoden maaliskuussa.

Opintojen monipuolisuus näkyy arjessa konkreettisesti, sillä viikkoihin mahtuu niin kansantanssia, jazz- ja showtanssia, nykytanssia sekä katulajeja. Lisäksi ohjelmaan kuuluu akrobatiaa, äänenkäytön harjoituksia, taidekeskusteluja, kehonhuoltoa sekä yrittäjyysopintoja.

Yksi yllätys pirkanmaalaiselle oli kansantanssin suuri rooli opinnoissa.

–Se yllätti aluksi, mutta olen saanut siitä paljon irti oman liikekieleni laajentamiseen. Koen, että se on tuonut ihan uuden kerroksen omaan tekemiseeni, Pajunen kertoo.

Tanssiteatterin painotus näkyy opinnoissa selvästi. Teoksissa rakennetaan kokonaisuuksia, joissa liike ja tarina kulkevat rinnakkain, ja teatteritaustasta on ollut selkeää hyötyä.

–On ollut hienoa saada yhdistää teatteri-ilmaisua ja tanssia, koska se tuntuu vahvasti omalta jutulta.

Opinnot eivät myöskään rajoitu pelkkien harjoitussalin seinien sisälle. Opiskeluaikana hän on päässyt työharjoittelun kautta toimimaan tanssijana Rovaniemen teatterin musikaalissa, luomaan oman soolotyönsä ja tekemään tanssikeikkoja erilaisissa ympäristöissä.

Tanssialan perustutkinto on saanut vuosien varrella kehuja useilta opiskelijoilta monipuolisuudestaan ja työelämälähtöisyydestään.

Kaupunki, joka yllätti

Moni eteläisessä Suomessa asuva pohtii, voiko Rovaniemellä rakentaa uraa kulttuurialalla. Sama ajatus kävi myös Pajusen mielessä ennen muuttoa, mutta arki on osoittautunut ennakko-odotuksia monipuolisemmaksi.

–Rovaniemi on kodikas paikka asua. Elämä on rauhallisempaa ja seesteisempää kuin etelässä. Ihmiset ovat myös avoimia ja lämminhenkisiä.

Talvisin kaupunki täyttyy kansainvälisistä matkailijoista, mikä tuo oman värinsä arkeen. Uusiin ihmisiin tutustuminen eri puolilta maailmaa on ollut tanssiopiskelijan mukaan pelkästään myönteinen kokemus.

Myös opiskeluyhteisö on muodostunut tärkeäksi voimavaraksi.

–Meillä on mahtava meininki yhdessä. Tekeminen on innostavaa ja inspiroivaa, mutta ennen kaikkea turvallista ja hauskaa. Olen löytänyt täältä ihania ystäviä ja mahdollisesti myös tulevia kollegoita, Pajunen kehaisee.

Katse jo tulevassa

Pajusen valmistuminen on jo lähellä, ja seuraavat askeleet alkavat hahmottua.

–Haluan jatkaa esittävien taiteiden parissa. Valmistuttuani voin hakea jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai suuntautua esimerkiksi teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. Yksi haaveeni on toimia esiintyjänä jossakin tanssiteatterissa.

Päätöstä lähteä opiskelemaan Rovaniemelle hän ei ole joutunut katumaan.

–Jos en olisi uskaltanut lähteä, olisin jäänyt paitsi tästä kaikesta. Välillä on hyvä mennä sinne, missä ei ole valmiiksi mukavuusalueella. 700 kilometriä voi tuntua pitkältä matkalta, mutta joskus se on juuri sopiva etäisyys siihen, että uskaltaa kasvaa ihmisenä.

Teksti: Harri Nykänen
Kuvat: Minna Siirtola