Urheiluopistot: Arjen liikkumattomuus kuormittaa kansantaloutta miljardeilla vuosittain
Urheiluopistot ovat huolissaan erityisesti lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ja liikkumisen eriytymisestä. Urheiluopistojen verkosto vaatii panostuksia liikunnallisen elämäntavan lisäämiseen kaikissa ikäryhmissä sekä liikunnan rahoituksen ja toimintaedellytysten jatkuvuuden turvaamista.
Tutkimusten mukaan arjen liikkuminen eriytyy koko ajan vahvemmin, ja arkiliikunta on pandemian aikana vähentynyt erityisesti miehillä. Tämä eriytyminen alkaa usein jo lapsuudesta ja jako paljon liikkuvien sekä aivan liian vähän liikuntaa harrastavien lasten ja nuorten välillä kasvaa jatkuvasti. Lapset ja nuoret liikkuvat järjestelmällisesti liian vähän – jopa urheiluharrastuksen piirissä olevat nuoret. Urheiluopistot vaativat, että tämä kehityskulku otetaan vakavasti ja sen pysäyttämiseen paneudutaan laaja-alaisesti.
”Liikkumattomuus aiheuttaa vuositasolla useiden miljardien kustannukset, joihin Suomella ei ole varaa. Liikunnallisen elämäntavan myönteiset vaikutukset eivät koskaan jää vain yksilötasolle, vaan ne heijastelevat koko yhteiskuntaan, kansanterveyteen ja kansantalouteen. Vaikutukset tulevat näkymään väistämättä myös huippu-urheilun menestyksessä,” sanoo Urheiluopistojen verkoston puheenjohtaja Petri Jakonen.
Arkiliikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä on myös mitä keskeisin työllisyystoimi, sillä liikunnallisuus tukee työkyvyn ylläpitoa ja työssä jaksamista. Liikkuvista lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia aikuisia, jotka jaksavat paremmin työssä ja yhteiskunnan muuttuvissa haasteissa. Lapsena ja nuorena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa kantaa aikuisuudesta aina toimintakykyiseen vanhuuteen asti. Liikuntaharrastukset myös tukevat lasten ja nuorten oppimista, parantavat oppimistuloksia ja ehkäisevät syrjäytymistä. Lasten ja nuorten liikuntakasvatukseen panostaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
”Liikunnan rahoitus ja toimintaedellytysten jatkuvuus on turvattava. Pistemäisten, projektiluontoisten hankkeiden sijaan tarvitsemme pitkäjänteistä kehittämistyötä. Julkishallinnossa tulee määritellä liikunnan, liikuntakasvatuksen ja hyvinvoinnin kehittämisen omistajuus selkeämmin. Jokainen urheilutoiminnan tukemiseen laitettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin yhteiskunnallisina säästöinä, ja näin myös julkiselle rahoitukselle saadaan parempaa vastinetta. Toivottavasti tämä aihe nousee puolueiden agendalla eduskuntavaalien lähestyessä,” muistuttaa Petri Jakonen.
Urheiluopistot muodostavat osaamisyhteisön ja verkoston, jonka yksi keskeinen tehtävä on luoda edellytyksiä lasten ja nuorten liikkumiseen. Toteutamme tätä tehtävää kehittämällä liikunnan ja urheilun osaamista sekä järjestämällä koulutusta, tapahtumia ja leirejä.
Verkostomme edistää liikkumisen edellytyksiä myös liikunta-alan koulutuksen ja harrastamismahdollisuuksien kautta sekä mahdollistaa suomalaisen huippu-urheilun. Verkostomme edustaa 11 liikunnan koulutuskeskusta.
Tavoitteenamme on hyvinvoiva, osaava ja menestyvä Suomi.