Yläkouluvaiheella merkittävä vaikutus tuloksen tekemiseen

Olympiakomitean raamittama urheilijan polku ja kaksoisura alkaa yläkouluvaiheesta ja jatkuu aina huippu-urheilu-uran päättymisen jälkeiseen urasiirtymään. Kuitenkin jo yläkouluikäisenä tehdyt valinnat voivat olla ratkaisevia, kuinka pitkälle urheilijan polkua lopulta kiivetään.

Joona Vazana

Joona Vazana on nähnyt vuosien varrella yläkouluvaiheen merkityksen ajatellen urheilijan polun myöhempiä vaiheita.

Santasport Lapin Urheiluopisto ja sen alla toimiva Lapin urheiluakatemia ovat toimineet yläkoululeirityksen toteuttajana jo vuosikymmenen ajan. Yläkouluikäisiä urheilijan alkuja on toiminnassa mukana vuosittain liki 400, joista osa jatkaa urheilijan polkuaan toiselle asteelle ja osa hyppää kelkasta pois jo yläkouluvaiheen aikana.

Olympiakomitean yläkoulumallit vaihtelevat liikuntapainotteisista kouluista ja urheiluyläkouluista yläkoululeiritykseen, joka on malleista kattavin ja vaikuttavin. Leiritys koostuu harjoittelun lisäksi urheilijaksi kasvamisen sisällöistä, joilla tarjotaan eväitä arkeen myös leirien välisiin ajanjaksoihin, joissa opittuja taitoja pääasiassa toteutetaan.

–Kaiken ydin on oikeastaan urheilijan hyvässä päivässä eli siinä arjen rytmityksessä ja siinä, kuinka kaikki arkeen vaikuttavat asiat pystytään ottamaan huomioon ja suunnittelemaan ne urheilua palvelevaksi, Santasportin asiantuntijatoiminnan koordinaattori Joona Vazana kertoo.

Vazanan mukaan kolme vuotta kestävän leirityksen aikana pyritään siihen, että urheilijat osaisivat jo tietoisemmin tehdä arjen valintoja urheilu edellä, jolloin valmentautumiseen vaikuttavat tekijät olisivat tasapainossa, palautuminen kunnossa ja sitä kautta oltaisiin valmiimpia siihen, kun harjoittelun määrä useassa lajissa kasvaa.

Urheilijaksi kasvamisen sisältöjä kehitetäänkin yläkouluvaiheen aikana monella eri tasolla. Urheilijat saavat osansa leiritysten aikana asiantuntijoiden toimesta, mutta myös lajivalmentajille ja urheilijoiden vanhemmille tarjotaan valmennusta ja koulutusta nuorten arjen tukemiseen.

Nainen piirtää taululle

Yläkoululeirityksessä kasvatetaan nuoria urheilijoita tietoisemmiksi arjen valintojen suhteen.

Kuinka ateriarytmin, opiskelun, unen ja vapaa-ajan hallinta sitten heijastuu itse tuloksen tekemiseen, kun harjoittelu muuttuu systemaattisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi siirryttäessä toisen asteen ikään?

–Näiden asioiden taitaminen on ihan keskeistä, sillä ne luovat pohjan ja valmiudet tuloksen tekemisen vaiheeseen, kun aletaan miettimään, mitä näillä asioilla halutaan saavuttaa.

–Urheilijana osaat keskittää huomiota ravitsemukseen ja uneen sekä tehdä urheilua tukevia valintoja niiden suhteen. Osaat rytmittää päivää ja ennakoida keskeisiä asioita arjen sujuvuudessa, Vazana selventää.

Vazanan kokemukset nuorten urheilijaksi kasvamisen taidoista ennen yläkouluvaiheen aloittamista ovat vaihtelevia ja yleiskuvassa tekemistä taitojen suhteen riittää, mikä on täysin luonnollista ja ymmärrettävää, sillä puhutaan kuitenkin kasvuikäisistä nuorista.

–Paljon on kiinni perheistä, että millaisia asioita siellä on painotettu ja pidetty tärkeinä, ja mitä asioita opetettu.

–Itse näen, että meidän tärkein tehtävä olisi päästä vaikuttamaan vanhempiin ja siihen, mitä siellä kotona tehdään, koska koti on kumminkin niin merkityksellinen osa tätä kokonaisuutta, Vazana painottaa.

Yläkoululeirityksen kesto on viisi viikkoa vuodesta, mikä on suhteellisen lyhyt aika vaikuttaa itse urheilijoihin, joten opetettavilla asioilla pystytään luomaan korkeintaan pohja ja kipinä urheilijaksi kasvamiselle.

–Jos kotona nähdään kipinän syttyneen, olisi tärkeää, että vanhemmilta löytyisi valmiudet tukea nuoren valintoja ja mahdollistaa niiden toteuttaminen mahdollisimman hyvin.

”Paljon on kiinni perheistä, että millaisia asioita siellä on painotettu ja pidetty tärkeinä, ja mitä asioita opetettu.”

Kaksoisuran aloittaminen yläkouluvaiheessa kertoo kuitenkin merkittävää kieltään, kun vertailua käydään myöhemmässä ikävaiheessa oleviin urheilijoihin, jotka eivät yläkouluvaihetta urheilijaksi kasvamisen sisältöineen ole läpi käyneet. Vuosia vahvasti jokaisessa urheilijan polun vaiheessa toiminut Vazana näkee merkittävimmiksi eroavaisuuksiksi urheilijoiden valmiudet, jotka ovat parempia verrattuna niihin, jotka eivät yläkoulutoiminnassa ole mukana olleet.

–He ovat valmiimpia ottamaan vastuuta harjoittelusta ja omasta tekemisestä. He ovat tavallaan valmiimpia tekemään niitä valintoja siellä arjessa, jotka edistävät urheilemista, palautumista ja sitä kautta aikuisina tuloksentekovaiheeseen siirtymistä.

Valtakunnallinen yläkoululeiritys on Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman koordinoimaa toimintaa, jota järjestetään 11 urheiluopistolla yhteistyössä lajien, koulujen ja urheiluakatemioiden kanssa.

Artikkeli on julkaistu Valmentaja-lehdessä 6/2023.

Teksti: Harri Nykänen
Kuvat: Harri Nykänen, Jussi Sirviö


Jaa sivu eteenpäin

Muita uutisia