Työhyvinvointia urheiluseuroihin

Vapaaehtoistyötä tekevien määrä on Suomessa suuri. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan vapaaehtoistyötä oli tehnyt 29 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Suomessa toimii arviolta 15 000 urheilu- ja liikuntaseuraa ja niiden toiminnalla on merkittävä rooli lasten ja nuorten liikuntakasvatuksen edistäjinä. Seurojen toiminnassa avainasemassa ovat vapaaehtoiset, joita ilman toiminta ei pyöri. Heidän työnsä organisointi tuo urheiluseuran johtamiseen omat haasteensa. Vapaaehtoisen seuratoimijan johdettavuuden hankaluutena on muun muassa, että hän ottaa luottamustehtävän vastaan, jos huvittaa. Hän lupaa hoitaa tehtäviä, jos huvittaa ja tekee lupaamansa työt, jos sattuu huvittamaan.

Lapin alueen urheiluseuratoimijoille suunnattu Seuratoiminnan työhyvinvoinnin kehittäminen -hanke käynnistettiin koronarajoitusten keskellä maaliskuussa 2020. Koska hankkeen tavoitteena on parantaa lappilaisissa urheiluseuroissa työskentelevien henkilöiden työhyvinvointia, kartoitettiin työhyvinvointikyselyn avulla työntekijöiden kokemuksia omasta hyvinvoinnista, seuratyön organisoinnista ja johtamisesta.

Hankkeessa mukana oleville 18 erikokoiselle ja tavoitteiltaan erilaiselle kumppanuusseuralle syksyllä 2021 tekemämme hyvinvointikyselyn mukaan lähes puolet pitivät organisaation hyvinvointia eniten kehittävänä tekijänä työn parempaa organisointia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lähes puolet mainitsivat organisaation hyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi organisaation resurssien ja toiminnan organisoinnin puutteisiin liittyviä tekijöitä. Työntekijöiden hyvinvointia edistäviksi tekijöiksi pitkällä aikavälillä mainittiin useasti myös resursseihin ja toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Työtehtävien organisointi nousi tärkeänä parannettavana asiana myös yksilön kokemukseen ja hyvinvointiin liittyvissä väittämissä.

On helpompi pohtia askeleita matkalla tavoitetta kohti, kun ensin tiedostaa mihin on matkalla

Hankkeeseen mukaan lähteneillä kumppanuusseuroilla kehittämistarpeet ovat hyvin erilaisia, mutta yhdistävinä tekijöinä ovat puute aktiivisista seuratoimijoista, uusien toimijoiden rekrytoinnin vaikeus, seuratoimijoiden ajankäytön haasteet ja epäselvä tehtävänjako. Hankkeen toimenpiteinä ovat olleet seurojen toimintamallien sparraaminen kumppanuusseurojen avainhenkilöiden kanssa, seuratoimijoiden työpajojen järjestämiset sekä paremman työn organisoinnin ja johtamisen koulutukset.

Drucker (2008) nimeää kaiken toiminnan lähtökohdaksi selkeiden tavoitteiden asettamisen, joka voi monille seuroille olla haaste. Organisaatioissa tulisi pohtia sitä, mihin toiminnalla tähdätään. Seuratoiminnan organisointi ja johtaminen vapaaehtoistyönä on haasteellista ja yleensä suurin pullonkaula seuran kehittämistoimissa. Kehittämistoimien kohdalla olisi aina kysyttävä, johtaako tämä askel strategiseen päämäärään, vai menetetäänkö tavoite näköpiiristä.

Hankkeemme kumppanuusseurojen kehittämistyö on yleensä aloitettu oman seuran tulevaisuuden näkymällä. Uudistamisessa olisi hyvä lähteä epäonnistumisten sijaan odottamattomista onnistumisista. Vapaaehtoisorganisaatiossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota asioihin, jotka toimivat hyvin. Riittävä tuki, ohjaus ja palaute olivat työn organisoinnin ohella väittämiä, joihin myös hyvinvointikyselyn vastaajat olivat vähiten tyytyväisiä yksilön kokemukseen ja hyvinvointiin liittyvissä väittämissä.

Seuratoimijoiden hyvinvointia kehittäviksi tekijöiksi pitkällä aikavälillä mainittiin useasti myös resursseihin ja toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Toiminnan läpinäkyvyys on myös ensiarvoisen tärkeää organisaatiolle. Toiminnan tulisi olla läpinäkyvää organisaatiolta seuratoimijoille ja sidosryhmille sekä myös toisinpäin, jolloin se edesauttaa luottamusta organisaation sisällä. Mielikuvat seurasta voivat helpottaa tai vaikeuttaa sen toimintaa. Maineeseen on vahvasti sidoksissa luottamus.

Motivaatiota, merkityksellisyyttä ja me-henkeä tarvitaan, jotta tavoitteet saavutetaan

Eri aktiivisuudella ja eri motivaatiotaustoilla toimivien seuratoimijoiden johtamiseen ja mukaan kannustamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Jokaisesta seuratoimijasta löytyvä tieto ja varsinkin hiljainen tieto pitäisi saada esille hyödyttämään koko seuran toimintaa. Avainasemassa on vapaaehtoisten motivaatio. Seuratyöntekijöiden motivaation ylläpitäminen johtamistyössä on suurimpia haasteita, koska seuroja ei olisi ilman vapaaehtoistyötä tekeviä.

Yeung (2005) on kehittänyt vapaaehtoismotivaation timanttimallin kuvaamaan vapaaehtoistoimijoiden toimintaan sitoutumista. Hän korostaa henkilökohtaisen motivaation olevan vapaaehtoistyön toteutumisen ja jatkuvuuden ydinasia. Timanttimallissa yhdistyvät neljä ulottuvuutta: toiminta – pohdinta, läheisyys – etäisyys, uuden etsintä – jatkuvuus sekä antaminen – saaminen. Näillä pyritään selvittämään mistä eri tekijöistä sitoutuminen seuratyöhön koostuu. Ulottuvuuksista ensimmäiset kuvaavat seuratoimijuuden tekijästä itsestään ulospäin suuntautuneena kohti sosiaalisia piirejä ja toisille antamista. Jälkimmäiset kohdistuvat vapaaehtoistoimijaan itseensä; sisäistä pohdiskelua ja mietiskelyä, etäisyyttä toisista, tuttujen teemojen jatkuvuutta ja itselle saamista.

Vapaaehtoistyöntekijöiden motivaation kokonaisuuden timanttimallia on tarkoitus hyödyntää hankkeen kumppanuusseuroissa ottamalla se käyttöön ja mittaamalla toimijoiden motivaatiotasoa sekä saada hiljaista tietoa siten esille.

Urheiluseura on sosiaalinen yhteenliittymä, jossa seuratoimijat pääsevät luontevasti keskinäiseen vuorovaikutukseen. Seuratoiminnan kautta syntyvien sosiaalisten kontaktien arvoa on vaikea mitata, mutta niiden merkitys ja kannustinvaikutus seuran toiminnan kannalta on merkittävä. Vuorovaikutus ja yhteistyö nousivat myös hyvinvointikyselystä esiin tärkeänä hyvinvointia kehittävinä tekijöinä.

Seuratyössä tehdään töitä yksin ja erillään sekä myös erilaisissa ryhmissä. Tämä vaikuttaa ja vaikeuttaa yhteisön vuorovaikutusta. Yhdessä sovitut selkeät tavoitteet ja päämäärät, jotka sopivat yhteisön tilanteeseen ja omiin arvoihin, yleensä kannustavat tekemään työtä niiden eteen. Vapaaehtoistyön johtamisessa merkittävää on se, miten sitä johdetaan. Urheiluseuroissa seuratoiminnan johtaminen on äärimmäisen tärkeää, mutta useimmiten aliarvostettu asia.

Hankkeemme tavoitteena on parantaa seuratoimijoiden valmiuksia organisoida sekä johtaa omaa työtään ja siten ehkäistä työn kuormittavuutta ja tukea työssä jaksamista. Kun toimintaa osataan johtaa tyylikkäästi ja ammattitaitoisesti, toimijat ovat tyytyväisiä ja levittävät positiivista ilmapiiriä sekä yhteisön sisällä että yhteisön ulkopuolelle. Jos sisäinen imago on hyvä, organisaatio luo positiivisen kierteen, jossa motivoiva toiminta ja ilmapiiri luovat lisää hyvää imagoa, positiivista palautetta, parempaa laatua sekä enemmän ehdokkaita vapaaehtoistoimintaan.

Teksti:

Soili Lehtinen
Projektipäällikkö
Seuratoiminnan työhyvinvoinnin kehittäminen -hanke