Tunti liikuntaa päivässä tuo kaksi tuntia lisäenergiaa – liikunnan vaikutus työhyvinvointiin

Otsikon motto on tuttu professori Alexander Stubbilta, mutta sen taakse kätkeytyy kieltämättä totuuden siemen. Työhyvinvointi on yksi keskeisistä teemoista nykyaikaisessa työelämässä. Työntekijöiden fyysinen ja henkinen hyvinvointi on korrelaatiossa paremman työsuorituksen, pienempien sairauspoissaoloprosenttien sekä suuremman sitoutumisen kanssa. Säännöllisellä liikunnalla on merkittävä vaikutus työhyvinvointiin.

Säännöllinen liikunta vähentää monien sairauksien, kuten esimerkiksi 2 tyypin diabetesta sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Aktiiviset työntekijät ovat harvemmin poissa töistä sairauden vuoksi, mikä tietysti johtaa myös parempaan tuottavuuteen. Liikunta stimuloi verenkiertoa ja hapen saantia kehoon, mikä lisää ihmisen energiaa, valppautta ja vireyttä.

Liikunta vapauttaa myös endorfiineja, kehon luonnollisia hormoneja, jotka auttavat vähentämään myös stressiä. Säännöllinen liikunta vähentää masennuksen ja ahdistuksen oireita. Terveellisen ja aktiivisen elämäntavan myötä monet kokevatkin parempaa pystyvyyttä sekä itsetuntoa.

Liikunta parantaa keskittymiskykyä ja huomion tarkkuutta. Kun aivojen hapensaanti lisääntyy, ongelmanratkaisukyky ja luovuus parantuvat. Ryhmässä liikkuminen tai joukkueurheilu vahvistaa myös tiimityötaitoja sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta työpaikalla.

Vaikka kaikki varmasti tunnistavat ja tunnustavat liikunnan moninaiset hyödyt, silti liikkumattomuus on aikamme vitsaus ja se näkyy työhyvinvoinnissamme. Lukuisat tutkimukset, raportit ja mittaukset ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen kansa liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän. Esimerkiksi tuoreimman liikuntaraportin tulokset osoittavat, että suomalaiset viettävät suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai makoillen. Ihmisten liikkumattomuus maksaa vuosittain yhteiskunnalle arviolta 3,2 miljardia euroa. Kansantaloudellisesti tärkeistä, pitenevistä työurista on turha haaveilla, jos suomalaisten kunto jatkaa heikkenemistään. Näyttää vahvasti siltä, että kansanterveydellinen liikkumattomuus on suuri uhka yhteiskunnallemme. (UKK-instituutti 2023, YLE 2023)

Syitä ihmisten liikkumattomuuteen on monia, mutta niin on onneksi liikkumiseenkin. On tärkeää kannustaa ja motivoida myös yrityksiä tekemään näkyviä ja konkreettisia muutoksia henkilöstön aktiivisuuden lisäämiseksi, sillä jokainen askel työssä ja vapaa-ajalla kerryttää kullanarvoisia kilometrejä sekä työntekijän terveys- että työkykymittariin paremman suorituskyvyn ja jaksamisen muodossa. Jotta organisaatiot hyötyisivät liikunnan monista eduista, työnantajien olisi kannustettava työntekijöitä liikkumaan säännöllisesti. Ja monet niin myös tekevät, esimerkiksi liikuntaseteleiden tai työsuhdepyörän muodossa. Liikunnan integroiminen työpäivään on investointi, joka tuottaa moninkertaisesti takaisin työhyvinvointia ja tuottavuutta.

Lisäenergian ohella, liikunta tarjoaa myös monia muita etuja, jotka tekevät työntekijöistä terveempiä, onnellisempia ja tuottavampia. Työnantajilla onkin tuhat syytä investoida hyvinvointiin ja nähdä liikunta osana organisaation laajempaa työhyvinvointistrategiaa.

On myös tunnustettava, että vaikka liikkuminen on osa työhyvinvointia ja näin ollen työnantajan vastuulla, vastuu on myös jokaisella yksilöllä itsellään. Kaikki lähtee yksilön sisäisestä motivaatiosta. Siitä, mikä saa juuri sinut liikkeelle. Jos hikiliikunta ei nappaa yhtään, voi myös omaa näkökulmaa muuttaa. Miten voisit vähentää paikallaoloa ja lisätä päivittäisten askelten määrää? Liikunta on lääke moneen vaivaan, niin fyysiseen kuin henkiseenkin. Liikuntalajeja ja -tapoja on monia, jokaisen vain täytyy löytää omansa. Sisäinen motivaatio on osa itsensä johtamista.

Motivaatio ei synny itsestään, se on rakennettava. Jos sohva on kutsunut sinua voimakkaammin kuin liikkuminen työpäivän jälkeen, tarvitset selkeämpiä avaimia oman motivaation kasvattamiseen. Motivaation vahvistaminen vaatii sekä kykyä että vahvaa päätöksentekoa. Mikäli olet pitkään ollut poissa liikunnan parista, ovat kehon liikevalmiudet heikentyneet. Lisäämällä mahdollisuuden jäädä sohvalle, päätös päivän liikunta-annoksen jättämisestä väliin tulee helpommaksi.

Liikunnan motivaation ydin piilee liikekyvykkyydessä. Jos olet kokenut liikunnan kurjaksi, syy ei välttämättä ole liikuntamäärässä vaan sen laadussa. Esimerkiksi perinteinen salitreeni tai matalasykkeinen juoksu eivät paranna liikekyvykkyyttä kovinkaan tehokkaasti. Olennaista on valita lajeja, jotka tukevat liikekyvykkyyttä ja vähentävät loukkaantumisriskiä. Vaikka keskivartalon harjoittelu on ollut suosiossa, on tärkeää ymmärtää, että sen tehokkuus riippuu myös lantion lihasten kunnosta.

Lantio on kehomme voimakeskus. Somaattiset lajit, kuten jooga tai pilates, eivät vain paranna liikeratojamme, vaan ne myös vahvistavat tukilihaksiamme. Liikekyvykkyyden parantaminen auttaa meitä nauttimaan liikunnasta enemmän, ilman suurta stressiä tai kipua. Toiminta- ja suorituskyvyn sijasta meidän tulisi keskittyä yksinkertaisesti kykyyn, sillä liikkuminen voi olla samaan aikaan sekä tehokasta että nautinnollista.

Jos et ole varma liikekyvykkyydestäsi tai siitä, miten sitä voi kehittää, hakeudu alan asiantuntijan luo. Asiantuntija näkee kehosi kokonaisvaltaisesti ja auttaa sinua kohti nautinnollisempaa liikuntakokemusta. Tällöin sohvalle jääminen ei enää tunnu houkuttelevalta vaihtoehdolta. Liikunta on matka, ei määränpää. Aloita pienin askelin ja nauti jokaisesta liikkeestä. Sinun ei tarvitse olla paras, tärkeintä on olla parempi kuin eilen. Näin jaksat työssäkin paremmin.

Kirjoittajat: Jukka Shemeikka & Petra Sippola

Lähteet:

Kolu, P., Kari, J.T., Raitanen, J., Sievänen, H., Tokola, K., Havas, E., Pehkonen, J., Tammelin, T.H., Pahkala, K., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O.T. & Vasankari, T. 2022. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Community Health. 2022 Jul;76(7):677-684
UKK-instituutti. 2023. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa.
Yleisradio. 2023. Kansan liikkumattomuus uhkaa kaataa kansan polvilleen, arvioi terveysliikunnan asiantuntija: ”Työurat uhattuina”.

Aiemmat aiheeseen liittyvät artikkelit:

Liikkumattomuus on oire – ei itse ongelma
Tunneside vahvistaa liikunnallista elämäntapaa
Yhteistyöllä ratkaisuja lasten liikkumattomuuden haasteisiin
Liikkumattomuuden torjuminen vaatii syvempää ymmärrystä ihmisen liikkeestä ja sen alkuperästä