Liikunnan fyysiset ja psyykkiset vaikutukset
Santasport Lapin Urheiluopiston uinnin lajivastaava Jukka Shemeikka ja johtamisen lehtori Petra Sippola Satakunnan ammattikorkeakoulusta pureutuvat artikkelissaan liikunnan monipuolisiin vaikutuksiin sekä siihen, kuinka liikkuminen voitaisiin integroida osaksi päivittäistä elämää.
Liikunnan monipuoliset vaikutukset ihmisen hyvinvointiin ovat tunnettuja ja tutkitusti merkittäviä. Liikunta ei ole pelkästään kehon rakenteiden ja toimintojen perusta, vaan se on myös arvokas voimavara mielellemme. Usein kuitenkin tyydymme passiivisesti odottamaan mielen kehittymistä, jättäen sen fysiikan varjoon, vaikka voisimme toimia paljon aktiivisemmin. Mielen kehittymistä voidaan tarkastella yksinkertaisesti hyvän olon tunteena ja stressin vähenemisenä. Mielen ja fyysisen aktiivisuuden yhdistäminen voi tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia. Esimerkiksi opettelemalla ja ymmärtämällä omaa kehoa ja liikkumistamme, voimme innostua liikkumaan säännöllisemmin. Yksi syy liikkumattomuuteen liittyy tietotaidon puutteeseen liikunnan suhteen. Esimerkiksi koululiikunnassa saamme liikuntaa, mutta harvoin opimme syvemmin kehostamme ja sen toiminnasta. On siis ymmärrettävää, että jotkut lapset kokevat hengästymisen ja hikoilun epätavallisena ja jopa pelottavana asiana.
Fyysinen aktiivisuus vahvistaa sydän- ja verenkiertojärjestelmäämme, tasapainottaa verenpainetta ja edistää siten sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyä. Se kuluttaa energiaa, mikä auttaa ylläpitämään terveellistä painoa tai tukemaan painonpudotusta. Painoa kannattavat liikuntamuodot, kuten kävely ja juokseminen, lisäävät luuston tiheyttä ja voivat ennaltaehkäistä osteoporoosia. Liikunta lisää myös lihasvoimaa ja kestävyyttä, parantaa nivelten liikkuvuutta ja ehkäisee jäykkyyttä. Se vahvistaa immuunijärjestelmäämme, auttaa torjumaan infektioita ja ennaltaehkäisee kroonisia sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta ja tiettyjä syöpiä. Lisäksi se kohentaa unen laatua ja edistää nukahtamista.
Psyykkisellä tasolla liikunta auttaa lievittämään stressiä endorfiinien, kehon omien mielialaa kohottavien aineiden, ansiosta. Se voi olla yhtä tehokas kuin lääkitys masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Fyysinen kunto parantaa itsetuntoa ja itseluottamusta, ja tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta parantaa kognitiivisia toimintoja, kuten keskittymiskykyä ja luovuutta. Jotta voimme hyödyntää liikuntaa täysimäärisesti mielen hoitamisessa, on ajoittain hyvä vaihtaa liikemalleja ja rutiineja tai jopa kokeilla uusia liikuntamuotoja. Usein päädymme toistamaan samoja saliharjoituksia tai liikkumistapoja ilman riittävää vaihtelua. Kausittaisissa muutoksissa ja liikuntalajien vaihtamisessa on tärkeää varata aikaa myös taidokkuuden harjoittamiselle, sillä eri liikkumismuodoilla on erilaiset vaatimukset.
Ryhmäliikunta ja joukkuepelit kehittävät sosiaalisia taitoja ja tarjoavat sosiaalista tukea. Toistuvat liikuntamuodot, kuten juoksu tai uinti, voivat toimia meditatiivisesti ja lisätä henkistä selkeyttä. Liikunta pitää yllä positiivista mielialaa ja auttaa estämään mielialan laskuja. On tärkeää, että löydämme itseämme miellyttäviä liikuntamuotoja, jotta liikunnasta tulee säännöllinen ja mieluisa osa elämäämme, ja sen hyödyt voivat siten maksimoitua. Kaiken pohjana on kuitenkin kyvykkyys liikkua, jota tulee kehittää ja ylläpitää eri liikkumismuotojen ohella. Mikäli tunnet itsesi jäykäksi ja ryhtisi tuntuu painuneen kasaan, on esimerkiksi somaattinen harjoittelu, kuten pilates tai jooga hyvä aloitus liikkumiselle. Ammattitaitoinen ohjaaja osaa ottaa rajoitteesi huomioon, ja antaa liikekehittelyitä askel kerrallaan. Kun kehon kannattelu ja liikkuminen on helppoa, voit lisätä muutakin oheisharjoittelua tukemaan liikkumistasi. Somaattinen harjoittelu lisää tietoisuuttasi kehostasi ja liikkeen tuottamisesta, jotka ovat polku mielen ja kehon yhdistämiselle.
Liikunta vaikuttaa olennaisesti terveyteen ja työkykyyn. Työntekijöiden psyykkisen terveyden tukeminen on tärkeä osa terveellistä työympäristöä. Työpaikan tulee tarjota hyvät olosuhteet, tukea stressinhallintaa ja terveitä elämäntapoja. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioon ottaminen yrityksen strategiassa ja johtamisessa tuo monia muita merkittäviä etuja. Panostaminen työntekijöiden fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ei ainoastaan vähennä sairauspoissaoloja, vaan myös parantaa työilmapiiriä ja lisää työntekijöiden sitoutumista. Terveellinen ja motivoitunut työvoima on usein tuottavampi ja innovatiivisempi.
Yritys, joka korostaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, houkuttelee myös kyvykkäitä työntekijöitä. Työnhakijat arvostavat työnantajia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia terveelliseen elämäntapaan ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Tämä voi olla kilpailuvaltti yrityksen maineelle työnantajana ja auttaa säilyttämään korkean tason osaamista organisaatiossa.
Lisäksi hyvinvoinnin painottaminen yrityskulttuurissa voi vähentää konflikteja ja parantaa tiimityöskentelyä. Kun työntekijät kokevat, että heidän hyvinvointiaan arvostetaan, he ovat todennäköisemmin motivoituneita yhteistyöhön ja tukevat toinen toisiaan. Tämä luo positiivisen kierteen, joka heijastuu yrityksen tehokkuuteen ja menestykseen.
Laaja tutkimuskirjallisuus vahvistaa, että liikunta edistää mielen terveyttä ja vähentää stressiä, ahdistusta ja masennusta. Fyysisesti aktiiviset työntekijät kokevat vähemmän psyykkisiä oireita, ja siirtyminen passiivisuudesta kohtuulliseen aktiivisuuteen voi edistää merkittävästi henkistä hyvinvointia.
Liikunnan on todettu myös ehkäisevän työuupumuksen oireita. Vakavan uupumuksen kohdalla liikunnan tulee aktivoida kehoa rauhallisesti ja ehkäistä eristäytyminen. Liikunta ei ainoastaan lievitä psyykkisiä oireita, vaan voi estää niiden toistumisen. Luonnossa liikkuminen, päivittäisen askelmäärän kasvattaminen ja työstä palautuminen ovat avainasemassa työkyvyn ylläpitämiseksi. Liikunnan ilon löytäminen ja henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen edistävät terveellisten tapojen omaksumista.
Lopulta liikunta on investointi, joka maksaa itsensä takaisin parempana terveytenä, vähentyneinä terveydenhuoltomenoina ja tuottavampana työvoimana. Liikunnan säännöllinen harrastaminen ja sen integroiminen osaksi päivittäistä elämää on jokaisen yksilön etu, joka on hyväksi myös yhteisölle ja yhteiskunnalle.
Kirjoittajat: Jukka Shemeikka & Petra Sippola
Aiemmat aiheeseen liittyvät artikkelit:
Liikkumattomuus on oire – ei itse ongelma
Tunneside vahvistaa liikunnallista elämäntapaa
Yhteistyöllä ratkaisuja lasten liikkumattomuuden haasteisiin
Liikkumattomuuden torjuminen vaatii syvempää ymmärrystä ihmisen liikkeestä ja sen alkuperästä
Tunti liikuntaa päivässä tuo kaksi tuntia lisäenergiaa – liikunnan vaikutus työhyvinvointiin
Liikunnan taloudelliset vaikutukset